keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Osallistamisen näkyvyys
Tänään lähetimme tämän blogin linkin Joensuun tekniseen virastoon, lastenparlamnettiin sekä lapsiasiainvaltuutetun toimistoon. Toivoimme heidän kommentoivan blogimme sisältöä.
sunnuntai 30. syyskuuta 2012
Pohdintaa
Tutkimuksen merkittävyydestä kertoo Joensuun kaupungin, Lastenparlamentin ja lapsiasiainvaltuutetun kiinnostus tutkimusta kohtaan. Lasten ääntä pidetään nykyään merkittävänä ja lasten osallistaminen ja kuuleminen on yhä tärkeämpää. Kuuleminen ei vielä tarkoita, että toiveet toteutettaisiin, mutta Joensuun kaupunki aikoo säilyttää ideoita tulevaisuuden varalle.
Tutkimuksen luotettavuuteen lasten omien ideoiden osalta vaikuttanee eniten tunnin alussa annettu informaatio ja virikekuvat. Kummastakaan tosin ei löydy syytä siihen, että leikkivälineet olivat niin suosittuja. Tältä osin tulokset saattaisivat olla toisenlaisia, jos otos olisi suurempi. Karttojen luokittelua puolestaan vaikeuttaa se, että oppilaat eivät välttämättä ole nähneet saaren karttaa ja tuloksissa saattaa korostua saaren tuttuus varsinaisen tilatajun kustannuksella. Toisenlaisesta kohteesta tehtyjen karttojen perusteella tialatajutkin olisivat kenties määrittyneet toisella tavalla.
Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että 5.-luokkalaiset oppilaat eivät välttämättä ole saavuttaneet vielä euklidisen tilatajun vaihetta, vaan ovat keskimäärin vasta projektiivisen tilatajun 1 -vaiheessa. Oppilaat toivovat kaupungin virkistysalueelle tekemistä: leikkivälineet, urheilupaikat ja näkötornit olivat suosituimpia, mutta samalle viivalle ylsivät myös erilaiset istutukset. Myös kioskia toivottiin.
Tutkimuksen luotettavuuteen lasten omien ideoiden osalta vaikuttanee eniten tunnin alussa annettu informaatio ja virikekuvat. Kummastakaan tosin ei löydy syytä siihen, että leikkivälineet olivat niin suosittuja. Tältä osin tulokset saattaisivat olla toisenlaisia, jos otos olisi suurempi. Karttojen luokittelua puolestaan vaikeuttaa se, että oppilaat eivät välttämättä ole nähneet saaren karttaa ja tuloksissa saattaa korostua saaren tuttuus varsinaisen tilatajun kustannuksella. Toisenlaisesta kohteesta tehtyjen karttojen perusteella tialatajutkin olisivat kenties määrittyneet toisella tavalla.
Tutkimuksemme perusteella näyttää siltä, että 5.-luokkalaiset oppilaat eivät välttämättä ole saavuttaneet vielä euklidisen tilatajun vaihetta, vaan ovat keskimäärin vasta projektiivisen tilatajun 1 -vaiheessa. Oppilaat toivovat kaupungin virkistysalueelle tekemistä: leikkivälineet, urheilupaikat ja näkötornit olivat suosituimpia, mutta samalle viivalle ylsivät myös erilaiset istutukset. Myös kioskia toivottiin.
Tulosten analysointia
Tutkimuksen aineistoksi saimme 20 piirustusta, joissa toiselle puolelle on piirretty kartta Utran pääsaaresta ja toiselle puolelle lapsen oma idea saaren virkistyskäytöstä. Jälkimmäiselle puolelle lapset myös kirjoittivat, mitä heidän piiroksensa esittää ja onko siinä joitain erityistoiveita, jotka olisi tärkeää ottaa huomioon.Piirroksista 10 on tyttöjen ja 10 poikien tekemää. Aineisto on jossain määrin kirjavaa karttojen vaihdellessa muutamasta viivanvedosta selvästi mietittyihin ratkaisuihin. Muutamissa piirroksissa oli myös panostettu taiteelliseen puoleen totuudellisuuden jäädessä vähemmälle: kuvat olivat tyylikkäästi väritettyjä, mutta itse saari vain pyöreä lämpäre ja yksityiskohdat huolella tehtyjä, mutta eivät karttamaisia. Menetelmäksi valikoitui piirtäminen, sillä siinä tekijä saa parhaiten vaikuttaa lopputulokseen ja tulokset ovat tekijöidensä näköisiä. Miellekarttoja tutkittaessa tämä lienee myös ainoa vaihtoehto. Menetelmä sopii erittäin hyvin toteutettavaksi luokassa ja siitä on oppilaille hyötyä myös myöhemmin, kun he voivat palata karttojensa ääreen.
Lasten karttapiirrokset luokiteltiin edellä mainittujen tilatajun luokittelujen mukaan topologiseen, projektiiviseen 1 tai 2 tai euklidiseen tilatajun luokkaan. Tulokset jakautuivat oheisen kaavion (Kaavio 1) mukaisesti niin, että topologista tilatajua edusti 4, projektiivinen tilataju1:a 12 ja projektiivinen tilataju2:a 4 karttaa. Euklidista tilatajua ei edustanut yksikään kartta. Tulokset jakautuivat kaikilta osin tasan tyttöjen ja poikien kesken.
Kaavio 1 Tilatajun vaiheet
Tuloksissa painottuu projektiivinen tilataju 1, vaikka tämän ikäisten lasten tulisi hiljalleen siirtyä jo euklidisen tilatajun vaiheeseen. Syynä tällaiseen tulokseen voisi olla se, että vaikka saari on lapsille tuttu paikka, ei sitä välttämättä olla juurikaan katseltu kartan avulla ja esim. saaren muoto on näin jäänyt hahmottumatta. Saaren osien suhteita on myös vaikea arvioida saaressa kulkiessa, sillä puut peittävät näkyväisyyttä melkein koko ajan. Osa oppilaista ei myöskään motivoitunut juuri miettimään piirrostaan, vaan se sutaistiin vauhdikkaasti, jotta päästiin muihin hommiin.
Karttapiirroksista arvioitiin myös karttamerkkien ja merkkien selitysten käyttöä (kaavio 2). Karttamerkkejä esiintyi 13 kartassa, joista 6 tyttöjen ja 7 poikien tekemää. Merkkien selityksiä oli 7 kartassa, joista 4 tyttöjen ja 3 poikien karttaa. Karttamerkeiksi hyväksyttiin tässä tapauksessa varsinaiset karttamerkit, niiden mukaelmat sekä lasten itse keksimät merkit tai kohdetta ylhäältä esittävät piirrokset. Näin siitä syystä, että esim. laavua tai kotaa esittävät merkit eivät kuulu tavallisimpien koulussa opeteltavien karttamerkkien joukkoon. Ainoastaan selvästi sivusta päin piirrettyjä kohteen kuvauksia ei hyväksytty mukaan. Jokaisessa piirroksessa oli vähintäänkin yritetty merkitä saaressa kulkevia polkuja karttaan.
Kaavio 2 Karttamerkit ja merkkien selitykset
Mahdollisesti karttamerkin käsite on vielä jäsentymätön, niin että oppilas saattaa kuvitella minkä tahansa piirroksen olevan karttaan sopiva. Voi myös olla, että oppilas ei ole merkinnyt mitään, ellei ole tiennyt oikeaa karttamerkkiä. Näin siitä huolimatta, että kehotin oppilaita käyttämään merkkejä ja niiden selityksiä. Voi myös olla, että esim. laavut eivät ole olleet oppilaille tärkeitä, eikä niitä siksi ole merkitty.
Lasten omien ideoiden jakaantuminen on kuvattu kaaviossa 3. Tytöt toivoivat saareen leikkivälineitä yhtä lukuunottamatta, joka toivoi saarea kaunistettavan puilla. Pojistakin suurin osa toivoi leikkivälineitä (5 kpl), toiseksi eniten toivottiin urheiluun liittyviä asioita (mm. jääkiekkohallia ja motocross-rataa) ja näkötorneja (molempia 2 kpl) ja kolmanneksi kasvillisuutta tai kioskia (molempia 1 kpl). Koska leikkivälineitä oli toivottu selvästi eniten, analysoitiin piirroksista myös mitä leikkivälineitä lapset toivoivat. Kaavion 4 mukaisesti eniten toivottiin liukumäkiä, keinuja ja erilaisia kiipeilytelineitä. Myös majat ja hiekkalaatikot olivat toivelistalla.
Kaavio 3 Lasten ideat
Kaavio 4 Leikkivälineet
On mielestäni hieman yllättävää, että 5-luokkalaiset toivoivat eniten erilaisia leikkikenttärakennelmia. Ainakaan koulun pihalla tämän ikäiset eivät yleenä ole ahkerimpia liukumäkien kuluttajia. Arvelimme etukäteen, että tunnin aluksi näyttämämme virikekuvat saattaisivat liikaa johdatella lapsia toivomaan samoja asioita, mutta majat tai parkour-telineet eivät olleet niin monessa piirroksessa kuin etukäteen pelkäsimme (majoja 3 ja parkour-telineitä 1 piirroksessa).
Lasten karttapiirrokset luokiteltiin edellä mainittujen tilatajun luokittelujen mukaan topologiseen, projektiiviseen 1 tai 2 tai euklidiseen tilatajun luokkaan. Tulokset jakautuivat oheisen kaavion (Kaavio 1) mukaisesti niin, että topologista tilatajua edusti 4, projektiivinen tilataju1:a 12 ja projektiivinen tilataju2:a 4 karttaa. Euklidista tilatajua ei edustanut yksikään kartta. Tulokset jakautuivat kaikilta osin tasan tyttöjen ja poikien kesken.
Kaavio 1 Tilatajun vaiheet
Tuloksissa painottuu projektiivinen tilataju 1, vaikka tämän ikäisten lasten tulisi hiljalleen siirtyä jo euklidisen tilatajun vaiheeseen. Syynä tällaiseen tulokseen voisi olla se, että vaikka saari on lapsille tuttu paikka, ei sitä välttämättä olla juurikaan katseltu kartan avulla ja esim. saaren muoto on näin jäänyt hahmottumatta. Saaren osien suhteita on myös vaikea arvioida saaressa kulkiessa, sillä puut peittävät näkyväisyyttä melkein koko ajan. Osa oppilaista ei myöskään motivoitunut juuri miettimään piirrostaan, vaan se sutaistiin vauhdikkaasti, jotta päästiin muihin hommiin.
Karttapiirroksista arvioitiin myös karttamerkkien ja merkkien selitysten käyttöä (kaavio 2). Karttamerkkejä esiintyi 13 kartassa, joista 6 tyttöjen ja 7 poikien tekemää. Merkkien selityksiä oli 7 kartassa, joista 4 tyttöjen ja 3 poikien karttaa. Karttamerkeiksi hyväksyttiin tässä tapauksessa varsinaiset karttamerkit, niiden mukaelmat sekä lasten itse keksimät merkit tai kohdetta ylhäältä esittävät piirrokset. Näin siitä syystä, että esim. laavua tai kotaa esittävät merkit eivät kuulu tavallisimpien koulussa opeteltavien karttamerkkien joukkoon. Ainoastaan selvästi sivusta päin piirrettyjä kohteen kuvauksia ei hyväksytty mukaan. Jokaisessa piirroksessa oli vähintäänkin yritetty merkitä saaressa kulkevia polkuja karttaan.
Kaavio 2 Karttamerkit ja merkkien selitykset
Mahdollisesti karttamerkin käsite on vielä jäsentymätön, niin että oppilas saattaa kuvitella minkä tahansa piirroksen olevan karttaan sopiva. Voi myös olla, että oppilas ei ole merkinnyt mitään, ellei ole tiennyt oikeaa karttamerkkiä. Näin siitä huolimatta, että kehotin oppilaita käyttämään merkkejä ja niiden selityksiä. Voi myös olla, että esim. laavut eivät ole olleet oppilaille tärkeitä, eikä niitä siksi ole merkitty.
Lasten omien ideoiden jakaantuminen on kuvattu kaaviossa 3. Tytöt toivoivat saareen leikkivälineitä yhtä lukuunottamatta, joka toivoi saarea kaunistettavan puilla. Pojistakin suurin osa toivoi leikkivälineitä (5 kpl), toiseksi eniten toivottiin urheiluun liittyviä asioita (mm. jääkiekkohallia ja motocross-rataa) ja näkötorneja (molempia 2 kpl) ja kolmanneksi kasvillisuutta tai kioskia (molempia 1 kpl). Koska leikkivälineitä oli toivottu selvästi eniten, analysoitiin piirroksista myös mitä leikkivälineitä lapset toivoivat. Kaavion 4 mukaisesti eniten toivottiin liukumäkiä, keinuja ja erilaisia kiipeilytelineitä. Myös majat ja hiekkalaatikot olivat toivelistalla.
Kaavio 3 Lasten ideat
Kaavio 4 Leikkivälineet
On mielestäni hieman yllättävää, että 5-luokkalaiset toivoivat eniten erilaisia leikkikenttärakennelmia. Ainakaan koulun pihalla tämän ikäiset eivät yleenä ole ahkerimpia liukumäkien kuluttajia. Arvelimme etukäteen, että tunnin aluksi näyttämämme virikekuvat saattaisivat liikaa johdatella lapsia toivomaan samoja asioita, mutta majat tai parkour-telineet eivät olleet niin monessa piirroksessa kuin etukäteen pelkäsimme (majoja 3 ja parkour-telineitä 1 piirroksessa).
Reflektointi (tehtävään liittyen)
1. Mitä opitte tutkimuskurssin aikana?
Opimme, että hakusanoja kannattaa kokeilla erilaisia, jotta saisi tarvitsemaansa teoreettiseen viitekehykseen materiaalia. Esimerkiksi hakusanoilla mentaalikartta ja tilataju ei löytynyt kirjaston tietokannoista teoriaa, mutta ympäristötietoisuus tuotti tuloksen. Myös aikaa tutkimuksen toteuttamiselle tarvitaan useita viikkoja, koska koululuokat eivät ehkä saa kalenteriaan järjestymään meidän aikataulumme mukaan. Opimme myös avaamaan ja täydentämään blogia sekä ainakin vähän käyttämään wikiä, tutustuimme preziin ja tietosuojakäytäntöihin.
2. Mitä opitusta pidätte tärkeimpänä tulevan opettajantyön kannalta? Miksi?
Kaikki ovat tärkeitä pointteja. On tärkeää olla sinnikäs tiedonhakuprosessissa, suhtautua nöyrästi tutkimuskohteita kohtaan sekä käyttää sähköisiä työkaluja. Oppilaiden hahmotuskyky aukenee aivan uudella tavalla mentaalikarttoja käyttämällä.
3. Mikä tuntui kurssin aikana vaikeimmalta?
Wiki ei toiminut ja aika tuntui loppuvan kesken.Myös teorian hankinta oli työn takana.
4. Mitkä asiat tukivat kurssin aikana opiskeluanne ja oppimistanne?
Opettaja oli avulias ja esimerkillinen;neuvoi heti ja innosti valoisalla olemuksellaan.Lisäksi luontainen uteliaisuutemme ja sisukkuutemme auttoi meitä etenemään tehtävässä.
5. Mitkä asiat häiritsivät opiskeluanne ja oppimistanne?
Tekniset ongelmat esimerkiksi se ettei skannattua kuvaa tai Open office -kaaviota saanut liitettyä blogiin ja wiki hävitti tehtyjä tekstejä.
6. Mitkä ovat raporttinne heikkoudet? Miksi?
Raportti voi olla oudon näköinen, koska on blogimuodossa. Blogin kaikkien ominaisuuksien ja asetusten käyttö ei vielä aivan auennut.
7. Mitkä ovat raporttinne vahvuudet? Miksi?
Raportti on blogimuodossa. Siksi se on helposti verkosta löydettävissä. Myös tutkimuksen etenemisen seuraaminen on siinä helppoa (sikäli kun saisimme tekstit järjestettyä)
8. Mitkä olivat tavoitteenne kurssille ja miten arvelette niiden toteutuneen?
Tavoiteemme oli yhdistää ympäristökasvatus, tämä kurssi ja lasten osallistaminen. Mielestämme kaikki tavoitteet toteutuivat. Bonuksena saimme myös vietyä lasten viestiä kaupungille ja muille vaikuttajille.
9. Miten muuten kuvailisitte ryhmänne opiskelu- ja oppimisprosessin kulkua ja etenemistä kurssin ja tutkimuksen aikana (esim. vastoinkäymiset ja ratkaisut, ryhmän toiminta ja tunnelmat ajan mittaan, oivallukset ja suunnitelmanmuutokset...)?
Päätimme yhteistuumin aiheen. Tiimimme dynamiikka toimi hyvin, työnjako oli kitkatonta. Sekä itsenäisesti että yhdessä työskentely sujui. Ratkaisuja pulmatilanteisiin pohdittiin yksin ja yhdessä. Suunnitelmassa pysyimme hyvin. Blogin avulla on helppo pysyä tilanteen tasalla.
Opimme, että hakusanoja kannattaa kokeilla erilaisia, jotta saisi tarvitsemaansa teoreettiseen viitekehykseen materiaalia. Esimerkiksi hakusanoilla mentaalikartta ja tilataju ei löytynyt kirjaston tietokannoista teoriaa, mutta ympäristötietoisuus tuotti tuloksen. Myös aikaa tutkimuksen toteuttamiselle tarvitaan useita viikkoja, koska koululuokat eivät ehkä saa kalenteriaan järjestymään meidän aikataulumme mukaan. Opimme myös avaamaan ja täydentämään blogia sekä ainakin vähän käyttämään wikiä, tutustuimme preziin ja tietosuojakäytäntöihin.
2. Mitä opitusta pidätte tärkeimpänä tulevan opettajantyön kannalta? Miksi?
Kaikki ovat tärkeitä pointteja. On tärkeää olla sinnikäs tiedonhakuprosessissa, suhtautua nöyrästi tutkimuskohteita kohtaan sekä käyttää sähköisiä työkaluja. Oppilaiden hahmotuskyky aukenee aivan uudella tavalla mentaalikarttoja käyttämällä.
3. Mikä tuntui kurssin aikana vaikeimmalta?
Wiki ei toiminut ja aika tuntui loppuvan kesken.Myös teorian hankinta oli työn takana.
4. Mitkä asiat tukivat kurssin aikana opiskeluanne ja oppimistanne?
Opettaja oli avulias ja esimerkillinen;neuvoi heti ja innosti valoisalla olemuksellaan.Lisäksi luontainen uteliaisuutemme ja sisukkuutemme auttoi meitä etenemään tehtävässä.
5. Mitkä asiat häiritsivät opiskeluanne ja oppimistanne?
Tekniset ongelmat esimerkiksi se ettei skannattua kuvaa tai Open office -kaaviota saanut liitettyä blogiin ja wiki hävitti tehtyjä tekstejä.
6. Mitkä ovat raporttinne heikkoudet? Miksi?
Raportti voi olla oudon näköinen, koska on blogimuodossa. Blogin kaikkien ominaisuuksien ja asetusten käyttö ei vielä aivan auennut.
7. Mitkä ovat raporttinne vahvuudet? Miksi?
Raportti on blogimuodossa. Siksi se on helposti verkosta löydettävissä. Myös tutkimuksen etenemisen seuraaminen on siinä helppoa (sikäli kun saisimme tekstit järjestettyä)
8. Mitkä olivat tavoitteenne kurssille ja miten arvelette niiden toteutuneen?
Tavoiteemme oli yhdistää ympäristökasvatus, tämä kurssi ja lasten osallistaminen. Mielestämme kaikki tavoitteet toteutuivat. Bonuksena saimme myös vietyä lasten viestiä kaupungille ja muille vaikuttajille.
9. Miten muuten kuvailisitte ryhmänne opiskelu- ja oppimisprosessin kulkua ja etenemistä kurssin ja tutkimuksen aikana (esim. vastoinkäymiset ja ratkaisut, ryhmän toiminta ja tunnelmat ajan mittaan, oivallukset ja suunnitelmanmuutokset...)?
Päätimme yhteistuumin aiheen. Tiimimme dynamiikka toimi hyvin, työnjako oli kitkatonta. Sekä itsenäisesti että yhdessä työskentely sujui. Ratkaisuja pulmatilanteisiin pohdittiin yksin ja yhdessä. Suunnitelmassa pysyimme hyvin. Blogin avulla on helppo pysyä tilanteen tasalla.
tiistai 25. syyskuuta 2012
Teoria
Ympäristön vaikutus yksilöön
Anneli Kokkonen lainaa Auraa gradussaan kuvatessaan ympäristön vaikutusta yksilöön:
Ihminen luo käsitystä itsestään, ylläpitää minuuttaan ja rakentaa identiteettiään ympäristönsä avulla. Yksilö käyttää ympäristöä psyykkisen itsesäätelyn keinona. Hän suuntaa havaintojaan ja tulkitsee kokemuksiaan oman minuutensa kannalta mielekkäällä tavalla. Eri yksilöt havaitsevat eri asioita samasta ympäristöstä. Jokaisen mielessä rakentuu hänen oma sisäinen logiikkansa, jonka mukaisesti hän suuntautuu ympäristössä. (Aura ym.1997, 47–48. ) Yksittäiset tilat ja paikat voivat tukea psyykkistä itsesäätelyä. Liikkuminen rentouttavassa ympäristössä antaa enemmän voimia kuin liikkuminen epämiellyttävässä ympäristössä. Positiivinen vaikutus on myös ympäristöllä, johon yksilö on saanut itse vaikuttaa.
Oman ympäristön havainnointi
Oman lähiympäristön merkityksen ymmärtäminen on pohja globaalin ajattelutavan kehittymiselle. Havainnoinnin kohteina ovat sekä luonnon- että rakennettu ympäristö. Havainnoinnin avulla yksilö voi muodostaa kuvan siitä, millaisessa ympäristössä hän elää ja kuinka sen kokee. Ihmiset urautuvat helposti samoille reiteille, eivätkä huomaa, mitä ympärillä tapahtuu, tai miltä se näyttää. Vasta, kun ympäristössä tapahtuu muutos, havahdutaan katsomaan maisemaa. (Tani 1997, 215; Wahlström 1997, 5; Kinnunen 1983, 36.) Havainnointi avaa uusia näkökulmia ja lisää kiinnostusta lähialueeseen.
Lähde:
Kokkonen Anneli, 2012, Ympäristöherkkyys yliopisto-opiskelijoiden kuvaamana, Pro gradu-tutkielma, Itä-Suomen yliopisto,Joensuu
Lasten tilatajun kehittyminen
Topologisessa vaiheessa lapset ovat ennen 7-vuoden ikää.Tilatajun ollessa topologisessa vaiheessa, karttapiirros on yksilölähtöinen, jolloin tutut paikat yhdistyvät kartalla kotiin. Suunnat ja etäisyydet ovat epätodellisia ja mielikuva ympäristöstä jäsentymätön.
Tilatajun toinen kehitysvaihe jakautuu kahtia projektiiviseen 1 ja 2 vaiheeseen. Projektiivisessa 1 vaiheessa suunnat alakvat täsmentyä. Tutut paikat on liitetty yhteen, tiet esitetään ylhäältä päin katsottuna mutta talot edelleen sivulta. Mielikuva on osittain jäsentynyt. Projektiiviessa 2 vaiheessa kuvista voi löytää runsaammin yksityiskohtia.Osa kartan kohteista on kuvattu karttamaisesti, suunnat ovat täsmentyneet ja etäisyydet ovat oikeissa suhteissa. Perspektiivi alkaa hahmottua ja miellekartta jäsentyä.
Meidän tutkimuksemme keskittyy 11-vuotiaisiin, joiden pitäisi olla Euklidisessa vaiheessa. Euklidisessa vaiheessa kartan kohteet ovat jo paikoillaan ja oikeissa suhteissa toisiinsa. Karttaan on liitetty karttamerkkejä selityksineen. Kartta on ylhäältä nähty ja abstrakti.
 |
| Kuva 1 |
Lähde:
Kaivola, T. Rikkinen, H. 2003. Nuoret ympäristöissään. Lasten ja nuorten kokemusmaailma ja ympäristömielikuvat.Tietolipas.Tampere.s.48
Tuloksia
Kuvia lasten saarta koskevista mielikuvista.
Lapset piirsivät kartan omasta näkökulmastaan eli Utran suunnasta katsottuna. Siitä syystä näissä kartoissa pohjoinen on alhaalla ja etelä ylhäällä.
Kahden edellisessä kuvassa olevan piirroksen kääntöpuoli;kuva tulevaisuuden visiosta.
Lapset piirsivät kartan omasta näkökulmastaan eli Utran suunnasta katsottuna. Siitä syystä näissä kartoissa pohjoinen on alhaalla ja etelä ylhäällä.
 |
| Kuva 8 |
Kuvassa kahden tytön piirrokset Utran saaresta. Tyttöjen toivomat muutokset ympäristöön on merkattu toiseen karttaan rastilla ja toiseen ympyröimällä.
 |
| Kuva 9 |
 |
| Kuva 10 |
Kuvassa kahden pojan piirros Utran saaresta.Poikien toivomat muutokset on merkattu karttaan rastilla.
Kuva 11
Kahden edellisen kuvassa olevan piirrokset kääntöpuolet.
Oppitunti Utran koululla 20.9
Tiina kävi pitämässä oppitunnin 5.luokan oppilaille 20.9. Utran alakoululla. Tunnin kulku oli seuraava:
1.Orientaatio-osuus, jossa oppilaille näytettiin kuvia Utran saaresta sekä muutama kuva muualla sijaitsevista muokatuista ympäristöistä.
"Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan elinympäristöämme, johon kuuluvat esimerkiksi tiet, talot, sillat, radat ja puistot (www.ymparisto.fi). Rakennetun ympäristön havainnoinnissa voi huomion kiinnittää esimerkiksi kaupungin historiallisiin kerrostumiin, pieniin yksityiskohtiin ja kaupungin persoonallisiin ominaisuuksiin. Niiden huomaaminen auttaa sitoutumaan ja arvostamaan elinympäristöä ja rakentamaan tunnesidettä asuinpaikkaan."
Kuvia muokatuista ympäristöistä:
Kuva 5 Laavu
Kuva 6 Rantakivikko
Kuva 7 Laituri
2.Ohjeistus ja työskentely.
Oppilaat siirsivät pulpetit erilleen toisistaan. Ohjeistuksena oli piirtää muistinvaraisesti kartta Utran pääsaaresta. Oppilailta tuli runsaasti kysymyksiä mm. perspektiivistä, värien ja karttamerkkien käytöstä ja siitä, miten tarkka kartasta on tehtävä. Paperin toiselle puolelle pyydettiin piirtämään visio siitä, mitä saaressa voisi olla, jotta oppilaat kavereineen tai perheineen vierailisivat siellä useammin ja viihtyisivät paremmin. Nopeimmat piirustukset valmistuivat 10 minuutissa. Vain yksi oppilaista jatkoi piirtämistä välitunnin puolelle.
1.Orientaatio-osuus, jossa oppilaille näytettiin kuvia Utran saaresta sekä muutama kuva muualla sijaitsevista muokatuista ympäristöistä.
"Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan elinympäristöämme, johon kuuluvat esimerkiksi tiet, talot, sillat, radat ja puistot (www.ymparisto.fi). Rakennetun ympäristön havainnoinnissa voi huomion kiinnittää esimerkiksi kaupungin historiallisiin kerrostumiin, pieniin yksityiskohtiin ja kaupungin persoonallisiin ominaisuuksiin. Niiden huomaaminen auttaa sitoutumaan ja arvostamaan elinympäristöä ja rakentamaan tunnesidettä asuinpaikkaan."
Kuvia muokatuista ympäristöistä:
 |
| Kuva 2 |
Kuva Joensuun ympäristöestetiikasta vt 23 varresta.
 |
| Kuva 3 |
"Naapurin lasten keksintö".
 |
| Kuva 4 |
Kuva Jyväskylän parkourpuistosta,lainattu http://www.parkour.fi/drupal/?q=node/919
2.Ohjeistus ja työskentely.
Oppilaat siirsivät pulpetit erilleen toisistaan. Ohjeistuksena oli piirtää muistinvaraisesti kartta Utran pääsaaresta. Oppilailta tuli runsaasti kysymyksiä mm. perspektiivistä, värien ja karttamerkkien käytöstä ja siitä, miten tarkka kartasta on tehtävä. Paperin toiselle puolelle pyydettiin piirtämään visio siitä, mitä saaressa voisi olla, jotta oppilaat kavereineen tai perheineen vierailisivat siellä useammin ja viihtyisivät paremmin. Nopeimmat piirustukset valmistuivat 10 minuutissa. Vain yksi oppilaista jatkoi piirtämistä välitunnin puolelle.
3.Tulosten koonti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)