Tulosten analysointia

Tutkimuksen aineistoksi saimme 20 piirustusta, joissa toiselle puolelle on piirretty kartta Utran pääsaaresta ja toiselle puolelle lapsen oma idea saaren virkistyskäytöstä. Jälkimmäiselle puolelle lapset myös kirjoittivat, mitä heidän piiroksensa esittää ja onko siinä joitain erityistoiveita, jotka olisi tärkeää ottaa huomioon.Piirroksista 10 on tyttöjen ja 10 poikien tekemää. Aineisto on jossain määrin kirjavaa karttojen vaihdellessa muutamasta viivanvedosta selvästi mietittyihin ratkaisuihin. Muutamissa piirroksissa oli myös panostettu taiteelliseen puoleen totuudellisuuden jäädessä vähemmälle: kuvat olivat tyylikkäästi väritettyjä, mutta itse saari vain pyöreä lämpäre ja yksityiskohdat huolella tehtyjä, mutta eivät karttamaisia. Menetelmäksi valikoitui piirtäminen, sillä siinä tekijä saa parhaiten vaikuttaa lopputulokseen ja tulokset ovat tekijöidensä näköisiä. Miellekarttoja tutkittaessa tämä lienee myös ainoa vaihtoehto. Menetelmä sopii erittäin hyvin toteutettavaksi luokassa ja siitä on oppilaille hyötyä myös myöhemmin, kun he voivat palata karttojensa ääreen.


Lasten karttapiirrokset luokiteltiin edellä mainittujen tilatajun luokittelujen mukaan topologiseen, projektiiviseen 1 tai 2 tai euklidiseen tilatajun luokkaan. Tulokset jakautuivat oheisen kaavion (Kaavio 1) mukaisesti niin, että topologista tilatajua edusti 4, projektiivinen tilataju1:a 12 ja projektiivinen tilataju2:a 4 karttaa. Euklidista tilatajua ei edustanut yksikään kartta. Tulokset jakautuivat kaikilta osin tasan tyttöjen ja poikien kesken.

Kaavio 1 Tilatajun vaiheet

Tuloksissa painottuu projektiivinen tilataju 1, vaikka tämän ikäisten lasten tulisi hiljalleen siirtyä jo euklidisen tilatajun vaiheeseen. Syynä tällaiseen tulokseen voisi olla se, että vaikka saari on lapsille tuttu paikka, ei sitä välttämättä olla juurikaan katseltu kartan avulla ja esim. saaren muoto on näin jäänyt hahmottumatta. Saaren osien suhteita on myös vaikea arvioida saaressa kulkiessa, sillä puut peittävät näkyväisyyttä melkein koko ajan. Osa oppilaista ei myöskään motivoitunut juuri miettimään piirrostaan, vaan se sutaistiin vauhdikkaasti, jotta päästiin muihin hommiin.


Karttapiirroksista arvioitiin myös karttamerkkien ja merkkien selitysten käyttöä (kaavio 2). Karttamerkkejä esiintyi 13 kartassa, joista 6 tyttöjen ja 7 poikien tekemää. Merkkien selityksiä oli 7 kartassa, joista 4 tyttöjen ja 3 poikien karttaa. Karttamerkeiksi hyväksyttiin tässä tapauksessa varsinaiset karttamerkit, niiden mukaelmat sekä lasten itse keksimät merkit tai kohdetta ylhäältä esittävät piirrokset. Näin siitä syystä, että esim. laavua tai kotaa esittävät merkit eivät kuulu tavallisimpien koulussa opeteltavien karttamerkkien joukkoon. Ainoastaan selvästi sivusta päin piirrettyjä kohteen kuvauksia ei hyväksytty mukaan. Jokaisessa piirroksessa oli vähintäänkin yritetty merkitä saaressa kulkevia polkuja karttaan.

Kaavio 2 Karttamerkit ja merkkien selitykset

Mahdollisesti karttamerkin käsite on vielä jäsentymätön, niin että oppilas saattaa kuvitella minkä tahansa piirroksen olevan karttaan sopiva. Voi myös olla, että oppilas ei ole merkinnyt mitään, ellei ole tiennyt oikeaa karttamerkkiä. Näin siitä huolimatta, että kehotin oppilaita käyttämään merkkejä ja niiden selityksiä. Voi myös olla, että esim. laavut eivät ole olleet oppilaille tärkeitä, eikä niitä siksi ole merkitty.


Lasten omien ideoiden jakaantuminen on kuvattu kaaviossa 3. Tytöt toivoivat saareen leikkivälineitä yhtä lukuunottamatta, joka toivoi saarea kaunistettavan puilla. Pojistakin suurin osa toivoi leikkivälineitä (5 kpl), toiseksi eniten toivottiin urheiluun liittyviä asioita (mm. jääkiekkohallia ja motocross-rataa) ja näkötorneja (molempia 2 kpl) ja kolmanneksi kasvillisuutta tai kioskia (molempia 1 kpl). Koska leikkivälineitä oli toivottu selvästi eniten, analysoitiin piirroksista myös mitä leikkivälineitä lapset toivoivat. Kaavion 4 mukaisesti eniten toivottiin liukumäkiä, keinuja ja erilaisia kiipeilytelineitä. Myös majat ja hiekkalaatikot olivat toivelistalla.

Kaavio 3 Lasten ideat

Kaavio 4 Leikkivälineet

On mielestäni hieman yllättävää, että 5-luokkalaiset toivoivat eniten erilaisia leikkikenttärakennelmia. Ainakaan koulun pihalla tämän ikäiset eivät yleenä ole ahkerimpia liukumäkien kuluttajia. Arvelimme etukäteen, että tunnin aluksi näyttämämme virikekuvat saattaisivat liikaa johdatella lapsia toivomaan samoja asioita, mutta majat tai parkour-telineet eivät olleet niin monessa piirroksessa kuin etukäteen pelkäsimme (majoja 3 ja parkour-telineitä 1 piirroksessa).